SERT-H x 2!

Ai vitsit, mä olen niin ylpeä itsestäni sekä koirastani! Me ollaan menty ihan todella paljon eteenpäin agilityssä ja vihdoin se alkaa näkyä tuloksissakin. Nousimme kolmosiin viime vuoden lopulla ja kolmosissa kisaamisen aloitimme tammikuussa. Emme saaneet ennen sm-kisoja ainuttakaan hyppärinollaa, vaan jokaisella hyppärillä tuli aina virheitä. En pysynyt koiran perässä, rytmitys ei toiminut. Olin aina jäljessä, jolloin tietenkin tuli virheitäkin, kun koira vain yritti parhaansa mukaan toteuttaa jotain epäselvistä ohjeistani.

Nyt meillä on jo hyppärinollia vähän liikaakin sm-kisoja ajatellen! :D Niitä on nimittäin jo kolme, nyt tarvisi sitten oikeasti alkaa tekemään niitä nollia taas agilityradoiltakin! Ensimmäisen hyppärinollan teimme sm-kisaviikonloppuna Lahdessa perjantaina, kun siellä oli ihan normaalit kisat. Toisen hyppärinollan teimme viime viikonloppuna Porissa. Olimme sijalla 1/25 etenemällä 4,34 m/s sekä saimme meidän ensimmäisen SERT-H:n.

Tuorein nolla hyppäriltä tuli tänään Raumalla. Olimme sijalla 1/27 etenemällä 4,71 m/s sekä meidän toinen SERT-H! Tuntuu ihan äärettömän hyvältä, kun olemme selvästi löytäneet koiran kanssa yhteisen rytmin! Aina on paljon kehitettävää ja paljon paljon on sellaista mitä haluaisin kehittään, mutta on ihanaa huomata kehitys, jonka olemme saavuttaneet.

Porin kisoissa hyppärillä alkurata lähti tosi kivasti. Kepeille vientiä hieman jännitin, sillä mietin kuinka olen koiran edessä ja miten saan sen näkemään oikean välin. Kepeille vienti sujui tosi kivasti ja sujuvasti mielestäni, joten jännitys osoittautui turhaksi. Kolmanneksi viimeisen ja toiseksi viimeisen esteen välissä jouduin melkoisesti pelastelemaan. Valssi oli myöhässä sekä kaiken lisäksi vielä valuin takaperin itse... Koira kuitenkin loppu viimeksi tuli kiltisti ohjaukseeni ja pääsimme puhtaasti maaliin saakka. Tiivistettynä hyvä rata! Taisteltiin ja selvittiin ja saatiin se ensimmäinen hyppysertikin. 

Tänään hyppyrata sujui mielestäni oikeastaan täydellisesti. Rata meni ihan äärettömän siististi ja katson videota uudestaan ja uudestaan. Koira meni todella nopeasti ja itse ihan oikeasti olin oikeassa paikassa ja vielä oikeen aikaankin! Tästä radasta olen todella ylpeä. Tämä rata oli myös toinen piirinmestaruusradoisa ja näin ollen lähdinkin kärkisijalta toiselle piirinmestaruusradalle. Harmittavasti toinen piirinmestaruusrata ei sitten enää onnistunutkaan vaan onnistuin sähläämään sen hylyksi. Pääasiassa meno oli kuitenkin silläkin radalla hyvää, joten pitää olla tyytyväinen! 

Olen niin tyytyväinen! Tällaisilla tuloksilla saa Sagin rankingiinkin melkosen hyviä pisteitä, tähän menoon kun jatketaan, niin voidaan vaikka päästä maajoukkuekarsintoihinkin ensi kesänä! ;) Jos vaikka lähtis sitä tavoittelemaan ihan tosissaan!

Paluu blogin pariin

Yyterin koirarannalla

Huh, aika on mennyt ihan äärettömän vauhdikkaasti ja blogi on jäänyt kaiken touhun keskellä unholaan. Nyt kuitenkin josko yrittäisi palailla taas blogimaailmaan, kerrottavaa kun olisi vaikka ja mistä!

Kesän aikanahan olemme osallistuneet agilityn sm-kisojen joukkuekisaan, tulleet valituiksi Agilityliiton TopTeamiin, pitäneet kisatauon, aloittaneet dobon Aidan kanssa ja rallytokon Jannin kanssa ynnä muuta ynnä muuta. Huh huh, olisi niin paljon kerrottavaa, etten oikein edes tiedä mistä aloittaisin!

Vaikka sm-kisoista on kulunut jo aikaa melkoisesti, tahdon silti paneutua siihen ihan omassa postauksessaan, joten palataan siihen aiheeseen mahdollisimman pian. Mutta, miten me päädyttiin mukaan Sagin TopTeamiin? TopTeamista voit lukea lisää tästä linkistä!

Viikkoa ennen TopTeam haun sulkeutumista bongasin kyseisen valmennusrenkaan. Lukiessani siitä totesin vaan, että vau, vielä jonain vuonna mekin olemme Aidan kanssa mukana TopTeamissa. Siltä istumalta myös päätin, että piru vie, mähän laitan hakemuksen jo nyt ja katsotaan riittääkö se mukaan valitsemiseen. 

Hain siis mukaan ihan vaan sillä ajatuksella, että enhän mä siinä mitään häviäkään, joten kokeillaan. Täytyypä sanoa, että kyllä kannatti. Ennen juhannusta tuli tieto valinnasta ja olin haljeta riemusta! Ihan oikeesti, meidät on valittu mukaan! Ihan mieletöntä! Ensimmäinen leiri on tämän kuun lopulla Helsingissä enkä malttaisi enää yhtää odottaa. Uskon, että tämä vuoden mittainen valmennussysteemi vie meitä ihan äärettömästi eteenpäin ja lähemmäs meidän unelmia. Palataan siis TopTeam tunnelmiin toivottavasti syyskuun alussa!

Janni on kasvanut ihan hirmuisesti ja osoittautunut aivan älyttömän ihanaksi perheenjäseneksi, josta varmasti tulee myös loistava harrastuskaveri. Ollaan aloiteltu jo rallytokon ja agilityn alkeita; rallytokoa kurssilla ja agilityä pääsääntöisesti omatoimisesti, mutta myös toisinaan meidän valmentajan silmien alla. Jannistakin voisin kirjoittaa ihan oman postauksen, kunhan vain ehdin. 

Mites teidän kesät on sujuneet? :) Meillä on ainakin mennyt vauhdikkaasti, mutta hyvin. :D

Pentukuulumisia!

Heipähei! Aika on taas mennyt niin vauhdikkaasti, etten ole tajunnutkaan kauanko edellisestä blogikirjoituksesta on aikaa! Meillä on pennun kanssa lähtenyt yhteiselämä melkoisen mukavasti käyntiin. Pentu on reipas ja aktiivinen, mutta osaa ottaa monissa uusissa tilanteissa aika lunkisti. 

Aida on ottanut tulokkaan aika hyvin vastaan. Pientä mustasukkaisuutta on ilmassa, sillä Aida esimerkiksi on vähentänyt syömistään, vaikka sillä normaalisti on äärettömän hyvä ruokahalu eikä se tunnu saavan ikinä mielestään riittävästi ruokaa. Aida on kuitenkin leikkinyt pennun kanssa ja on selvästi kiinnostunut siitä. Eiköhän niistä hyvät kaverit tule, kunhan kunnolla tutustuvat!

Alkuviikon olenkin ollut pennun kanssa avopuolisoni vanhemmilla, sillä heillekin tuli pentu samasta pentueesta ja ovat vielä olleet tämän alkuviikon töissä. Sisarukset ovatkin painineet sunnuntaista tähän päivään saakka lähes taukoamatta... :D Melkoista menoa, tuntuu, että leikit vain muuttuvat rajummiksi päivä päivältä! Täytyy kyllä sanoa, että näiden kahden pennun touhuja kun on seuraillut muutaman päivän, niin en ikinä ottaisi kahta pentua yhtä aikaa! :D Kauhea työ!

Jannin kanssa olemme tutustuneet uusiin ihmisiin, keskustan hulinaan, agilityhalliin (ja jopa hieman opeteltu esteen tarjoamista!) sekä nähty myös lapsia. Ollaan poikkeiltu myös muutamassa eläintarvikeliikkeessä sekä huomenna olisi tarkoitus mennä pentupaineihin ensimmäistä kertaa. 

Janni on kyllä aivan huippu pentu enkä millään malta odottaa millainen harrastuskaveri siitä oikein tuleekaan! Neiti on kyllä juuri täydellinen meidän perheeseen. ♥