Janni 10 kuukautta treenaa agia

Hih, nyt vähän videota meidän "kaasupään" treeneistä. Sillä on kyllä intoa vaikka muille jakaa eikä siltä lopu virta kesken. Se on ihan huippu treenikaveri, vielä kun saadaan se kaikki energia siihen tekemiseen eikä kaiken maailman koikkelehtimiseen! :D Sen kanssa ei voi kyllä muuta kuin tulla hyvälle mielelle treeneissä, niin hauskaa treeniseuraa se on.

Nyt ollaan treenailtu erilaisia kiertoja ja ohjauksia. Mielestäni Janni on pätevä ikäisekseen ja kehittyy ihan huimaa vauhtia. Palkkauksen kanssa meillä on vähän pientä ongelmaa, en oikein tiedä miten sen tekisin parhaiten häiritsemättä koiran tekemistä. Etupalkalla tulee usein kiire suorittaa tehtäviä, kun tiedetään palkan olevan edessä ja sitten taas taskustani kaivaessa sitä se reagoi viimeisen hypyn kohdalla siihen hypäten ihan äärettömän korkealle. Molemmat tilanteet ovat videolla nähtävissä. Etupalkkaa olemme yrittäneet nyt hieman lisätä pikku hiljaa ja myös olen yrittänyt opetella palkkauksen taskusta hieman eri aikaan kuin tällä videolla on. 

Tällaisten motivoituneiden treenikavereiden kanssa on kyllä ihana treenata. Motivaatiota ei tarvitse etsiä, vaan koiralla on hirveä into tehdä ja vauhtia on riittämiin. Janninkaan kanssa tuskin tarvitsee ikinä varsinaisesti mitään vauhtitreeniä tehdä, koska siltä löytyy vauhtia ihan omastakin takaa runsaasti. Aika näyttää, mihin tämän neidein kanssa päädytään. Mutta on se vaan niin ihana pieni höyrypää. ♥ 

Tavoitteet Jannin kanssa 2017

Hui, ensimmäiset kunnon tavoitteet Jannin kanssa! Jotenkin hassua ajatella, että periaatteessa Jannin kanssa saisi kisata agilityä jo tänä vuonna syksyllä. Miten ihmeessä sekin on mahdollista? Noh, me ei kuitenkaan vielä tämän vuoden tavoitteeksi olla kisaamista ajateltu agilityn osalta, paitsi epävirallisissa kisoissa. Haluan antaa koiran kehittyä rauhassa ja lähdetään sitten ensi vuonna kisakentille asti. Onhan tässä työmaata kuitenkin ilman kisakenttiäkin!

Näillä ajatuksilla me lähdemme Jannin kanssa tähän vuoteen:

- Rallytokon alo-liikkeet kuntoon. Seuraamiseen lisää varmuutta ja rauhaa. Neiti on aika hätäinen ja kova touhaamaan eli rauhaa, rauhaa, rauhaa ja malttia, paljon. Sen kautta tulee myös liikkeet kuntoon pikku hiljaa. Etenkin vasemmalle kääntymiset ovat vaikeita. Niihin superisti treeniä. 

- Rallytokon alossa kisaaminen, mahdollisesti myös nousu avoon. Jannihan on jo kisaikäinen, mutta en ihan vielä tahdo lähteä kisakentille. Täytyy saada sitä ennen varmuutta, koska en itse pystyisi olla rento kisatilanteessa jännittäessäni osaako koira kaiken mitä vaaditaan. Ehkä loppukeväästä ensimmäisiin kisoihin ja syksyn mittaa siirtyminen avoon toivottavasti. 

- Agilityssä kisamittaisen radan suorittaminen (eli siis, että pystymme loppuvuodesta jo tehdä sen n. 20 estettä, ei kuitenkaan kiirettä). Tällä hetkellä olemme menneet maksimissaan 6 estettä peräkkäin, eli matkaa on vielä. Meillä ei kuitenkaan ole mikään kiire, tässähän on vielä melkein vuosi aikaa täyttää tämä tavoite. Neiti on kuitenkin ihan kakara vielä. Hirveän pätevä se on!

- Kontaktiesteiden opettelu, kontaktit kuntoon vuoden loppuun mennessä. (Emme ole vielä edes aloittaneet.) Jep, mä olen sitten päätynyt, että juoksukontaktit haluan Jannille. Siinä meillä onkin työmaata, kun ne on sitten ensimmäiset juoksukontaktit, jotka mä koulutan! Eiköhän me onnistuta, kun vielä saadaan vähän vinkkejä ja aletaan sitten pikku hiljaa tekemään. Juoksukontakteista on kuitenkin varmaan mahdollisuus siirtyä pysäytyskontakteihin, jos juoksarit ei otakaan sujuakseen millään. 

- Kepit kuntoon. Niitä ollaan aloitettu pikku hiljaa, mutta niidenkin kunnollinen opettelu odottaa syksyä. Tehdään vain alkeita ja pieniä juttuja tässä rauhakseen. Mutta loppu vuodesta Janni ne jo osaa!

- Yhteisen "sävelen" löytäminen agilityssä. On melkoista opettelua itselle, kun ohjannut vain mini-koiria ja nyt pitäisi oppia myös maksi-koiran ohjaamiseen. Se on aivan erilaista, kuin minin. Jannillakin on todella pitkä laukka, joten sekin jo aiheuttaa itselle hankaluutta arvioida hyppypaikat ja niin edelleen. Mutta eiköhän me opita! Janni on kuitenkin niin taitava jo nyt, että eiköhän me yhdessä opita. 

- Käännösten ja erilaisten ohjaustekniikoiden treenaaminen ja hallitseminen. On vielä paljon ohjauksia, joissa Jannin ajatus sekoaa eikä se ymmärrä mitä pyydetään. Niimpä treenaamme tänä vuonna kaikenlaiset sylikäännökset, valssit, viskit, persjätöt ja niin edelleen. Pikku hiljaa nämäkin. 

- Näyttelyistä 18 kk iän jälkeen vähintään H. Sitten olisi se "harrastus H" eikä meidän enää ikinä tarvisi mennä näyttelykehiin. 

- Agilityn epävirallisissa kisoissa starttaaminen ja kisafiiliksen hakeminen. Nyt voisimme jo pian mennä vaikka johonkin putkiralli-luokkaan, keväämmällä/kesällä mölleihin ja sitten aina mitä enemmän loppuvuotta kohti mennään, niin pikku hiljaa myös vaikeammille radoille. Ihanaa päästä jo Janninkin kanssa pian opettelemaan kisafiilistä! Ollaan sitten kunnolla valmiita virallisiin kisoihin, kun joskus ensi vuonna niihin lähdemme!

- Canicross-tyyppisen juoksun aloittaminen. Jep, mä tahdon alkaa liikkumaan enemmän ja kun se on muuten niin hankalaa, niin josko se koiran kanssa innostaisi enemmän. Lähdetään siis kesällä vähän tällaista treenailemaan, katsotaan miten Janni oppii vetämään ja pysynkö mä perässä!

Paljon on treenattavaa ja nämäkin tavoitteet liittyvät harrastuksiin. Toki meillä on Jannin kanssa vielä paljon asioita, joita täytyy oppia arjessakin. Mutta ne tulevat tässä rauhakseen arjen mukana. Hassua ajatella, että se on melkein 1 v ja 10 kk tämän vuoden loputtua! Aika hurjaa. 

Pentukuulumisia!

Heipähei! Aika on taas mennyt niin vauhdikkaasti, etten ole tajunnutkaan kauanko edellisestä blogikirjoituksesta on aikaa! Meillä on pennun kanssa lähtenyt yhteiselämä melkoisen mukavasti käyntiin. Pentu on reipas ja aktiivinen, mutta osaa ottaa monissa uusissa tilanteissa aika lunkisti. 

Aida on ottanut tulokkaan aika hyvin vastaan. Pientä mustasukkaisuutta on ilmassa, sillä Aida esimerkiksi on vähentänyt syömistään, vaikka sillä normaalisti on äärettömän hyvä ruokahalu eikä se tunnu saavan ikinä mielestään riittävästi ruokaa. Aida on kuitenkin leikkinyt pennun kanssa ja on selvästi kiinnostunut siitä. Eiköhän niistä hyvät kaverit tule, kunhan kunnolla tutustuvat!

Alkuviikon olenkin ollut pennun kanssa avopuolisoni vanhemmilla, sillä heillekin tuli pentu samasta pentueesta ja ovat vielä olleet tämän alkuviikon töissä. Sisarukset ovatkin painineet sunnuntaista tähän päivään saakka lähes taukoamatta... :D Melkoista menoa, tuntuu, että leikit vain muuttuvat rajummiksi päivä päivältä! Täytyy kyllä sanoa, että näiden kahden pennun touhuja kun on seuraillut muutaman päivän, niin en ikinä ottaisi kahta pentua yhtä aikaa! :D Kauhea työ!

Jannin kanssa olemme tutustuneet uusiin ihmisiin, keskustan hulinaan, agilityhalliin (ja jopa hieman opeteltu esteen tarjoamista!) sekä nähty myös lapsia. Ollaan poikkeiltu myös muutamassa eläintarvikeliikkeessä sekä huomenna olisi tarkoitus mennä pentupaineihin ensimmäistä kertaa. 

Janni on kyllä aivan huippu pentu enkä millään malta odottaa millainen harrastuskaveri siitä oikein tuleekaan! Neiti on kyllä juuri täydellinen meidän perheeseen. ♥ 

Pennun kotiutumiseen valmistautumista

Voi tätä odottamisen tuskaa! :D Mikään muu ei pyöri mielessä kuin pentu, joten pahoittelut siitä, että jo nyt näitä pentuhehkutuksia tulee täältä blogista löytymään urakalla... Aidakin pääsi ensimmäistä kertaa hieman haistamaan pentua sunnuntaina. Aidan mielestä pentu oli hieman ällöttävä! Pentua taas kiinnosti kovin uusi tuttavuus, mutta väsymykseltään ei kauheasti jaksanut touhuta. Mutta nyt postauksen aiheeseen! Miten meillä on valmistauduttu jo tulevaan pennun kotiutumiseen? Paljon on mietitty ja pähkäilty, mutta loppu viimeksi vielä on tehtävää ja valmisteltavaa! 

Näitä meillä on pohdittu ja järjestelty:

1. Pennun tarvikkeet

Päätin jo alkujaan, että pentu saa pärjätä Aidan vanhalla pannalla ja taluttimella kunnes kasvaa niistä ohi. Aidan pentuajan taluttimet ja pannat ovat kuin uusia, joten miksi ostaa lisää. Pentu kuitenkin kasvaa niin äkkiä, että en koe tarpeelliseksi heti ostaa uutta. Odotan kuitenkin jo innolla, että pääsen ostelemaan pennulle vähän isompien koirien tarvikkeita, niitä kun ei meiltä tietenkään löydy! ;) 

Ruokakuppi pitäisi ostaa, mutta jos en löydä sopivaa vielä, niin kyllä meiltä jonkinlainen löytyy. Uusin samalla Aidan ruokakupin ja haluaisin löytää neideille saman tyyliset nätit kipot, mutta eri kokoiset. Katsotaan, milloin sopivat osuvat kohdalle! Siihen asti mennään vanhoilla.

Turkinhoito tarvikkeet meiltä jo löytyykin omasta takaa, niihin ei siis tarvitse nyt panostaa aivan heti. Kynsienleikkaukseen pitää ostaa jossain vaiheessa uudet leikkurit, sillä vanhat alkavat olla jo turhan tylsät ja olen niiden kanssa jo jonkin aikaa tuskaillut Aidan kynsienleikkauksen parissa. 

Ruokiakin olen aikani kuluksi selaillut ja pohtinut, mikä voisi olla se ruoka, jota syötän. Toki aloitellaan sillä, mitä kasvattaja antaa pennun mukaan sekä mahdollisesti sillä jatketaankin. Haluan kuitenkin perehtyä erilaisiin ruokiin ja miettiä sitten, mihin päädyn. 

2. Kodin rajaus

Haluan hieman rajata asuntoa, jotta pennun on turvallista jäädä jossain kohtaa yksin kotiin. Olohuoneen rajaamme pentuaitauksella pois, sillä olohuoneessamme on paljon sähköjohtoja ja muutakin tilpehööriä, jotka voi olla pennulle vaaraksi. Lisäksi makuuhuoneen rajaamme pois koiraportilla, jonka kolosta jossain kohdin Aida pääsee pentua turvaan makuuhuoneeseen (kunhan pentu on sen verran iso, ettei mahdu siitä kolosta...). Pennulle jää siis keittiö, pitkä käytävä ja olohuoneesta yksi iso nurkkaus, jossa on peti. 

3. Pihan aitaus

Asumme rivitalossa ja pihan aitaaminen on ollut jo kauan suunnitteilla. Se on kuitenkin venynyt ja venynyt, kun ei varsinaisesti ole siihen ollut tarvetta. Aida oli jo iso silloin kun tähän muutimme, joten sen kanssa olemme omassa pihassa pystyneet ulkoilemaan vapaana ilman aitaakin. Nyt kuitenkin pennun saapuessa haluan, että piha on aidattu ja koirat pääsevät pihaan keskenään peuhaamaan. 

Aidan rakennus onkin jo aloitettu, vielä hieman viimeistelyä! Aika kiva tulee kyllä, kunhan aita on valmis. Siitä tulee jopa niin hyvä, että luultavasti jossain vaiheessa pystyy koirat pistämään ulos hetkeksi vaikkapa keskenäänkin ilman valvontaa. Kunhan ensin varmistuu, että molemmat koirat pysyvät aidan takana hyvin ilman yritystäkään päästä pois. 

Tällaisia valmisteluita meillä ja pohtimisia meillä (+ varmaan sata muutakin asiaa). Miten muut ovat valmistautuneet silloin, kun pentu on saapumassa taloon?

Pikkusisko ♥

Ehkä nyt uskallan jo tämän julkaista; Aida saa "pikkusiskon"! Haave toisesta koirasta totetuu ja haave siitä maxi-kokoisesta koirasta agilityyn sekä muutenkin erilaisiin harrastuksiin! Jotenkin mielessä on muhinut ajatus hieman isommasta koirasta, vaikka pikku koirat kovin näppäriä ovatkin monessa asiassa! Ja nyt se totetuuu, olo on jälleen kuin pikkulapsella! 

Uusi perheenjäsenemme siis on australianpaimenkoira narttu, jolla on nyt ikää huimat kuusi viikkoa. Ei siis enää kauaa, että neiti saapuu ilahduttamaan meitä! Kuvista ehkä pystyy päättelemään, kuka hän on, jonka ainakin tällä tietoa olisi tarkoitus meille saapua? ;)

Voi pentu! Olen pyöritellyt rotuja mielessäni jo itseasiassa melko pian Aidan saavuttua. Toinen harrastuskoira on ollut haaveissa pitkään, mutta olen ensin halunnut saada Aidan koulutettua mahdollisimman pitkälle. Olen tietenkin myös halunnut saada sen käytöksestä sellaisen, että toisen koiran saavuttua voisi hetken keskittyä pääasiassa pennun kouluttamiseen. Haaveissa pyöri, että Aidan ollessa 2-4 -vuotias, sille saapuisi kaveri. Aika nappiin siis menee, sillä Aida on nyt 2,5-vuotias!

Rotuhaaveina minulla on ollut australianpaimenkoira, australiankelpie sekä bordercollie. Paimenroduista siis on haaveiltu! Päätös on ollut vaikeaa, sillä jokaisessa haaveilemassa rodussani on ne tietyt piirteet, jotka houkuttelevat. Loppujen lopuksi australianpaimenkoira alkoi tuntumaan siltä oikealta rodulta ja vaikuttipa päätökseen myös se, että pentu on kasvattajalta, jonka tunnen sekä tunnen pentujen emän. Olen nähnyt pentujen emää harrastusten parissa ja päässyt sitä itsekin ohjaamaan agilityradalla treeneissä. 

Katsotaan, mihin me tämän neidin kanssa päädytään! Innolla lähdetään taas kaikkeen mukaan! Pentuarkea odotellessa... :D Pentukurssille on jo ilmottauduttu, jotta varmasti tulee lähdettyä pelkän pennunkin kanssa reissuun. En malta enää odottaa! 

Pian siis agilityjuttujen ohella tulee varmastikin olemaan juttuja pennun kasvattamisesta sekä kaikesta, mitä pennun kanssa päästään touhuilemaan. On taas niin ihanaa päästä puuhailemaan pennun kanssa! ♥