Haaveita

Kuvat pentueesta, josta Janni on. 

Päässäni on monta haavetta, joita haluaisin päästä toteuttamaan. Paljon erilaisia unelmia. Nyt pinnalle on kuitenkin noussut pidempi aikainen haave, oman kasvatustyön aloittaminen. Sinänsä se ei ole vielä ajankohtainen asia enkä tiedä onko se ajankohtaista tämän hetkisten koirieni kanssa. Aika näyttää, mutta sen tiedän, että haluan kasvattaa koiria pienimuotoisesti. Pienimuotoisesti tarkoitan sillä, että en halua itselleni (ainakaan toistaiseksi :D) suurta laumaa koiria, vaan pentuja tulee harvakseltaan silloin, kun minulla on siihen sopiva koira. Toki pentueita voi mahdollisesti tulla enemmän sijoitettujen koirien kautta. Jos osaan valita tulevaisuudessa, mikä pentu kannattaisi sijoittaa? Vaikeita asioita jo heti näin alkuun. :D

Miksi sitten haluan kasvattaa koiria? Haluaisin kasvattaa harrastuskavereita, jotka ovat tietenkin rodunomaisia, terveitä ja ihania perheenjäseniä. Olen aina haaveillut koirien kasvattamisesta. Nyt ajatukset kuitenkin ovat selkiytyneet siitä, millainen on minun mielestäni hyvä perheenjäsen ja harrastuskaveri. Haluan kasvattaa nimenomaan aktiivisia koiria, jotka ovat eri harrastuksissa parhaimmillaan. Itse olen täysin koukussa agilityyn ja näin ollen edellytän koiriltani tiettyjä ominaisuuksia, joita haluan myös tuleville mahdollisille kasvateilleni. Haluan, että koira on  mm. aktiivinen, miellyttämisenhaluinen, innokas, hyvä oppimaan ja viihtyy kuitenkin harrastusten lisäksi kotonakin ollen maailman huippu perheenjäsen. Urosvalinnoissani tulee siis luultavasti painamaan luonteen ja terveystulosten lisäksi myös harrastusnäytöt. 

Ihan ensimmäisenä kuitenkin haluaisin ensi vuoden aikana lähteä toteuttamaan unelmaani niin, että kävisin kasvattajan peruskurssin. Minulla on myös jo kennelnimi mietittynä (aikalailla päätettynäkin, jos se vaan menee läpi!), joten kasvattajan peruskurssin jälkeen haen jo kennelnimen valmiiksi. Sen jälkeen alkaakin sitten kova perehtyminen kasvattamiseen. Erilaisiin geenijuttuihin, rotuihin (tällä hetkellä shetlanninlammaskoira ja australianpaimenkoira) ja ehkäpä hieman myös perehtyminen erilaisiin uroksiin, jotta osaan sitten valita hyvän uroksen, kun on sen aika. 

Paljon on opittavaa, mutta haluan oppia ja haluan olla hyvä kasvattaja. Minua kiinnostaa kovasti erilaiset periytymisasiat, koirien terveysasiat ja niin edelleen. Nyt kun koulunikin alkaa olla loppusuoralla, voisi olla hyvä aika alkaa perehtyä koira-asioihin. Koulun ohella ei ole rahkeet riittäneet, mutta ehkä nyt sitten ensi vuoden alusta riittää vihdoin. Oppimisen lisäksi on tietenkin myös paljon pohdittavaa, mutta asioita on ihana pohtia, kun mielenkiintoa niihin riittää!

Onko muilla haaveita koirien kasvattamisesta? Millaisia asioita te olette jo pohtineet? Miksi haluaisit kasvattaa?

1. TopTeam leiri

Ensimmäinen TopTeam-leiri oli elokuun viimeisenä viikonloppuna ja siellä me oltiin Aidan kanssa jännittyneenä, mutta odottavaisin mielin. Leiri alkoi perjantaina yleisellä osuudella, jossa kerrottiin kaudesta sekä kuunneltiin pari luentoa. 

Lauantaina olikin sitten monta erilaista ryhmää, joista itse osallistuin suunnanmuutostekniikkaan (eli fysiikkatreeniin, jossa katsottiin mm. miten kehoa pitäisi käyttää erilaisissa käännöksissä agilityssä), esteklinikkaan (jossa me katsoimme keppejä, niissä meillä on tarvetta saada ne itsenäisemmiksi ja nopeammiksi) sekä juoksukontaktitreeniin (josta itse halusin kuulla teoriaosuuden, sillä olen miettinyt pitäisikö A-esteelle vaihtaa juoksukontaktiin). Kepeillte sainkin työkaluja ja nyt näin kauan kun on ensimmäisesti leiristä mennyt, niin alkaa kepit olla melko hyvällä mallilla. Toki niiden eteen pitää yhä tehdä töitä, mutta meininki on nyt huomattavasti parempi kuin ennen!

Sunnuntaina ohjelmassa meillä Aidan kanssa oli treenit rytmittämisestä, omista/parhaista suoritusvalinnoista sekä peruskestävyys fysiikkatreenit. Lisäksi pääsimme osallistumaan mentaalivalmennusluennolle. Rytmittämistreenit on kyllä niin tarpeellisia meille! Aida on ihan äärettömän nopea ja mä ihan äärettömän hidas tai kun vauhtiin pääsen niin en enää huomaakaan hidastaa silloin kuin pitäisi. Niitä me kyllä tarvitaan vielä paljon paljon lisää! Fysiikkatreeneihin en valitettavasti päässyt osallistumaan, koska olin kipeä, mutta seurailin sitten muiden treenejä ja yritin imeä niistä jotain tietoa.

Ensimmäinen leiri oli ihan huippu! Paljon paljon tietoa, uutta oppia ja paljon mietittävää tulevaisuuteen. Etenkin mentaalivalmennuksesta pidin äärettömän paljon. Meidän mentaalivalmentaja on todella asiansa osaava ja hänen luentonsa vie mennessään. Molemmilla hänen pitämillä luennoilla en ehtinyt yhtään tekemään mitään muuta (niin kuin mulla usein on pahana tapana) kuin keskittymään täysillä luentoon.

Kaikki treenit ja luennot olivat mielenkiintoisia. Juoksukontakteista minulla ei ole aikaisempaa kokemusta, joten oli hyvä saada niistä teoriatietoa. Vielä en ole päätöstä tehnyt muuttuuko Aidan A-este juoksukontaktiksi, mutta ainakin Jannin tulen jossain kohtaa opettamaan juoksukontakteihin.

Harmittaa, kun tämän postauksen kirjoittaminen on venynyt näin pitkälle. Näin ollen en oikein osaa sanoa enempää, mutta sen osaan sanoa, että tää on kyllä kaikille aktiivisesti agilityä harrastaville ja kisaaville ihan huippuvalmennusta! Eli ehdottomasti, jos mietit mukaan hakemista, niin ensi kesänä kannattaa hakemus laittaa!

Seuraava leiri onkin sitten jo ensi viikon viikonloppuna. En malta enää odottaa! Paljon taas uutta tietoa tulossa, niin siistiä!

SERT-H x 2!

Ai vitsit, mä olen niin ylpeä itsestäni sekä koirastani! Me ollaan menty ihan todella paljon eteenpäin agilityssä ja vihdoin se alkaa näkyä tuloksissakin. Nousimme kolmosiin viime vuoden lopulla ja kolmosissa kisaamisen aloitimme tammikuussa. Emme saaneet ennen sm-kisoja ainuttakaan hyppärinollaa, vaan jokaisella hyppärillä tuli aina virheitä. En pysynyt koiran perässä, rytmitys ei toiminut. Olin aina jäljessä, jolloin tietenkin tuli virheitäkin, kun koira vain yritti parhaansa mukaan toteuttaa jotain epäselvistä ohjeistani.

Nyt meillä on jo hyppärinollia vähän liikaakin sm-kisoja ajatellen! :D Niitä on nimittäin jo kolme, nyt tarvisi sitten oikeasti alkaa tekemään niitä nollia taas agilityradoiltakin! Ensimmäisen hyppärinollan teimme sm-kisaviikonloppuna Lahdessa perjantaina, kun siellä oli ihan normaalit kisat. Toisen hyppärinollan teimme viime viikonloppuna Porissa. Olimme sijalla 1/25 etenemällä 4,34 m/s sekä saimme meidän ensimmäisen SERT-H:n.

Tuorein nolla hyppäriltä tuli tänään Raumalla. Olimme sijalla 1/27 etenemällä 4,71 m/s sekä meidän toinen SERT-H! Tuntuu ihan äärettömän hyvältä, kun olemme selvästi löytäneet koiran kanssa yhteisen rytmin! Aina on paljon kehitettävää ja paljon paljon on sellaista mitä haluaisin kehittään, mutta on ihanaa huomata kehitys, jonka olemme saavuttaneet.

Porin kisoissa hyppärillä alkurata lähti tosi kivasti. Kepeille vientiä hieman jännitin, sillä mietin kuinka olen koiran edessä ja miten saan sen näkemään oikean välin. Kepeille vienti sujui tosi kivasti ja sujuvasti mielestäni, joten jännitys osoittautui turhaksi. Kolmanneksi viimeisen ja toiseksi viimeisen esteen välissä jouduin melkoisesti pelastelemaan. Valssi oli myöhässä sekä kaiken lisäksi vielä valuin takaperin itse... Koira kuitenkin loppu viimeksi tuli kiltisti ohjaukseeni ja pääsimme puhtaasti maaliin saakka. Tiivistettynä hyvä rata! Taisteltiin ja selvittiin ja saatiin se ensimmäinen hyppysertikin. 

Tänään hyppyrata sujui mielestäni oikeastaan täydellisesti. Rata meni ihan äärettömän siististi ja katson videota uudestaan ja uudestaan. Koira meni todella nopeasti ja itse ihan oikeasti olin oikeassa paikassa ja vielä oikeen aikaankin! Tästä radasta olen todella ylpeä. Tämä rata oli myös toinen piirinmestaruusradoisa ja näin ollen lähdinkin kärkisijalta toiselle piirinmestaruusradalle. Harmittavasti toinen piirinmestaruusrata ei sitten enää onnistunutkaan vaan onnistuin sähläämään sen hylyksi. Pääasiassa meno oli kuitenkin silläkin radalla hyvää, joten pitää olla tyytyväinen! 

Olen niin tyytyväinen! Tällaisilla tuloksilla saa Sagin rankingiinkin melkosen hyviä pisteitä, tähän menoon kun jatketaan, niin voidaan vaikka päästä maajoukkuekarsintoihinkin ensi kesänä! ;) Jos vaikka lähtis sitä tavoittelemaan ihan tosissaan!