maanantai 4. huhtikuuta 2016

Agilitykisat Tampere 3.4.2016

Sunnuntaina kävimme jälleen kisailemassa Tampereella. Tällä kertaa matkaan tarttui vain pelkkiä hylkyjä, mutta ei se mitään! Täytyy todeta, että radat olivat haastavia ja jokaiselta radalta löytyi myös todella hyviä pätkiä eikä ne nollat nyt sitten niin kaukana taaskaan olleet. Ei muuta kuin videoiden pariin!


Aloitimme hyppyradalta. Hyppyradat tosiaan ovat meille vaikeita, tai siis minulle, sillä en vain meinaa saada pysymään pakettia kasassa, kun vauhti on kokoajan kova. Tähän päälle vielä joka kertainen ensimmäisen radan aivan liian suuri jännitys, niin homma on valmis. Kaikki lähti kuitenkin tällä radalla käyntiin hyvin, mutta kepeillä yritin irrottautua mahdollisimman paljon, mutta koira ei sitä kestänyt. Itsenäisempi keppien treenaaminen onkin listallamme ja sitä treenataan jatkossa paljon, sillä kepeiltä on kyllä päästävä irrottautumaan ja koiran on suoriuduttava niistä paljon itsenäisemmin kuin tällä hetkellä. Loppurata mentiinkin sitten vain hyvällä fiiliksellä, jäi sieltä joku estekin välistä oman ohjausvirheen takia. 


Alkurata lähti hyvin liikkeelle, kunnes sitten varmistin putkelle menoa liikaa ja koira pääsi livahtamaan väärään päähän. Olen kuitenkin tyytyväinen, koska minä etenen! Mun ohjaus etenee ihan oikeasti, vitsit! Mulla kun on tapana jäädä vähän turhia odottelemaan, jolloin jään auttamattomasti jälkeen. Hylkäyksen jälkeen tapahtui myös se virhe, mitä olin ennen rataa ajatellutkin. Koira siis ennen tuota toista putkea pääsi livahtamaan yhden ylimääräisen hypyn, koska oma ohjaus osoitti juuri sinne. Vaikka niin olin asiaa ajatellut... :D

Tätä videota katsoessani kuitenkin huomaan, että hitto mähän sallin koiran varastavan jokaiselta kontaktilta? Tähän on nyt puututtava ennen kuin homma lähtee käsistä. Ennen en ole tällaista huomannut, mutta nyt oli kyllä neidillä turhan hätäiset lähdöt. 


Älyttömän hienoa menoa, kunnes sitten putken jälkeen ennen rengasta koira pääsee livahtamaan ylimääräisen esteen. Ja miksi? No siksi, kun minä en jarruttanut sitä ennen putkeen menoa ja kertonut sille riittävästi mihin pitää tulla.... Koiran kaari vei sen suoraan kyseiselle esteelle... Keppien jälkeen ohjauskuvio oli vähän sähläystä eikä sitä mitä piti. Piti ehtiä tekemään persjättö keppien jälkeen ja muurin jälkeen valssi. Jäljessä olin kuitenkin, joten eipä onnistunut. Tähän rataan olen kuitenkin todella tyytyväinen. Tällä radalla homma toimi ja kontaktitkin meni oikein ilman varastelua, mutta silti ripeästi. 

Seuraavaksi sitten kisaammekin sunnuntaina täällä Porissa! Siellä starttaan kaksi starttia Aidan kanssa ja lisäksi mäyräkoira Titta pääsee starttaamaan ykkösiin kaksi starttia. Sunnuntaita odotellessa siis!

Sain vihdoin aikaan myös esittelysivut, joten käykäähän kurkkaamassa nekin! :)

nimijuttu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)